A r k i v a l i a
Databasen visar lista

 

Databasen

Databasen innehåller ett plock ur materialet i Arkivalias samlingar vilka alla har anknytning till Kyrkslätt.

Klicka på Bild, Dokument, Text eller Tryckt publikation och sedan på länken under rubrikan Titel för det objekt du vill bekanta dig med.

 

Samling: Sortering enligt samling i arkivet (varje samling kan innehålla ett eller flera objekt)

 Mera information om
 samlingen erhålles
 genom att klicka på .

 

Alla: Alla samlingar och objekt som visas i Katalogen.

Katalogen är förverkligad som ett samarbete mellan Digihem och Webbhuset. Digihem är Finlands svenska hembygdsförbunds satsning på det lokala digitala kulturarvsmaterialet.

Kieli, suomi tai ruotsi 

Arkistokokoelmat on kirjoitettu suomeksi tai ruotsiksi tai molemmilla kielillä, ensisijaisesti tallentajan ja lahjoittajan kielen mukaan.

Språk, finska eller svenska

Arkivsamlingen är skriven på svenska, finska eller på båda språken enligt donatorns eller deponentens språk.

Järsö

Kuva Porkkalan vuokra-alueelta. Bild från Porkalaområdet.
Valokuva on heinäkuulta 1956 sen jälkeen, kun Porkkalan vuokra-alue oli palautettu vuoden alussa. Fotografiet är från juli 1956 efter att Porkalaområdet hade återlämnats i början av året.

Kunta Kirkkonummi
Kylä Järsö
Tilan nimi Järsö
Tilannevuosi 1931
Omistaja Fritiof Åberg , Ellen o.s. Björklöf
Lisätietoja
JÄRSÖ, 10 km Kirkkonummen asemalta ja 52 km Helsingistä. Omistajat Fritiof Åberg v:sta 1914 ja puolisonsa Ellen, o.s. Björklöf, v:sta 1922. Mainitaan ensi kerran v. 1353, jolloin omistajana oli Lars Magnusson. Seuraava tieto vasta 1500-luvulta, jolloin Jersä oli kylä käsitteen kolme taloa. V. 1650 tuli omistajaksi Frans Stockuian ja sen jälkeen ovat sitä hallinneet mm. Bure, Brenner ja Lindholm suvut. V. 1888 se siirtyi nykyisen isännän suvulle. Pinta-ala 241 ha, josta puutarhaa 1, peltoa 48,5, luonnonniittyä 1,5, viljeltyä laidunta 1,5, tekeillä olevaa viljeltyä laidunta 4,5, metsämaata 124 ja joutomaata 60 ha. Pellot epätasaista ryynisavi-, savi- ja multamaata, 40 ha riuku-ja risusalaojissa. Talouskeskus viljelysten keskellä, kauniilla paikalla, Tavastfjärdin rannalla. Päärakennus 2-kerroksinen, rakennettu 1891 ja uusittu 1930, navetta (45 lehm.) ja talli (7 hev.) savesta ja kanervista v:lta 1888, molemmissa vesijohto. Tuulimoottori nostaa veden säiliöön (14 000 1.), josta se omalla painollaan menee eläinsuojiin. Viljelysjärjestys: 1. kesanto, vihantarehu ja juurikasvit, 2. syysvilja ja kaura, 3 — 5. heinä, 6—7. kevätvilja. V. 1929 oli 4,83 ha kesantona, 0,7 kevätvehnällä, 0,8 syysvehnällä, 4,5 rukiilla, 15 kauralla, 0,5 herneen, 2,5 perunalla, 0,5 rehukaalilla; 1 turnipsilla, 0,2 lantulla ja 17,97 ha heinällä. Sadot nousseet nykyisen isännän aikana kandenkertaisiksi. Heiniä n. 5 000 kg, perunoita (1929) n. 28 000 kg ja kauroja (v. 1928 typpi- ja superfosfaattilannoituksella) 3 625 kg ha:lta. Aikaisemmin myytiin tilalta heiniä, rehuja ja viljaa, mutta nykyjään on siirrytty karjakannalle. Kotieläimiä: 7 hevosta, 4o lehmää, 3 sikaa ja 100 kanaa. Karja Ay-, josta 1/3 kanta-kirjassa, siat SY- ja kanat valkeata ja ruskeata leghornia sekä plymouthrock-rotua. Lehmien keskilypsy 3 062 kg maitoa ja 122,2 kg rasvaa. Suurimmat tulot maidon, lihan, munien, rukiiden, perunoiden, vihannesten, puutarhantuotteiden ja kalojen myynnillä, menekkipaikkana Helsinki. Tilalla on kautta vuoden oma kalastaja, kalavedet suuret ja runsastuottoiset. Metsä suunnitelman mukaan hoidettua tukkipuita tuottavaa havumetsää. Voimakoneena raakaöljymoottori. Omistaja koeviljelysyhdistyksen ja Laborin jäsen. — Tarun mukaan Birger Jarl nousi toisen ristiretken aikana maihin Tavastfjärdin kohdalla ja perusti siihen Jarlsö-nimisen talon. Tilan nimi on sittemmin vääntynyt Järsöksi. Mainitulla lahdella aikaisemmin ollut vilkas merenkulku, johon viittaavat monet merkit, mm. kallionseinämissä monin paikoin tavattavat tukevat rautarenkaat.


Lähde
Suomen maatilat, I osa


Platsbeskrivning
Järsö
Tid
1956