| A r k i v a l i a |
| Databasen visar galleri |
Databasen innehåller ett plock ur materialet i Arkivalias samlingar med anknytning till Kyrkslätt.
Klicka på Bild, Dokument, Text eller Tryckt publikation och sedan på den bild du vill bekanta dig med för att se beskrivningen för objektet.
Samling: Sortering enligt samling i arkivet (varje samling kan innehålla ett eller flera objekt som visas för alternativet "Visar lista") genom att klicka på bilden visas beskrivningen för samlingen ifråga.
Alla: Alla samlingar och objekt som visas i Katalogen.
Kolsarby
Kuva Porkkalan vuokra-alueelta. Bild från Porkalaområdet.Kunta Kirkkonummi
Kylä Kolsarby
Tilan nimi Kolsarby
Tilannevuosi 1931
Omistaja Valtion virkatalo
Lisätietoja
KOLSARBY, 2 km Kirkkonummen asemalta ja 44 km Helsingistä. Valtion virkatalo, joka on vuokralla v:sta 1910 rouva Ida Anderssonilta. Kolsarbyn kylässä oli aluksi 6 taloa, mutta v:een 1550 mennessä olivat ne sulaneet kolmeksi ja nekin olivat melkein aina autioina. Talonpojat yrittivät niitä viljellä, mutta tulokset olivat huonot ja kun heille sattui vielä vahinkoja, kuten tulipaloja ym. täytyi heidän luopua tiloistansa. V. 1649 antoi Kristiina kuningatar Kolsarhyn Tallinnan piispalle, Joakim Theringiukselle. Hänen suvullaan, joka aateloitiin nimellä Linjering, se pysyi v:een 1683, jolloin se reduktiossa joutui kruunulle ja tehtiin kornetin virkataloksi. Sen jälkeen ovat tilalla isännöineet Rehausen-, Brunou-, Grantzfelt-, Malm-, Nybäck-, .Jägerhorn-, Rosenfelt-, Ehrenspets-, Ormberg-, Lutman-, Uggla-, v. Kothen-, Gripenberg-, Stjernvall-, Jack- ja Sahlstedt-sukuiset henkilöt. Edellä mainitut olivat kaikki sotilaita, mutta v. 1827 se vuokrattiin ensikerran siviilihenkilölle Österdalille ja sen jälkeen se on ollut Brofeldt, Vennström, Quarnström, Nordman ja Snabb suvuilla. Pinta-ala 110,28 ha, josta puutarhaa 0,75, peltoa 50,5, metsämaata 56,54 ja joutomaata 2,49 ha. Pelloista on 25 ha epätasaista savimaata, 24 multa- ja 1 ha hiekkamaata. Niistä 25 ha salaojitettuna. Rakennukset kaikki puusta ja sijaitsovat viljelysten keskellä. Navettaan ja talliin on painovesi. Pellot ovat järjestetyt kahteen kiertoon: A. kesanto, syysvilja, 2 heinää, 2 kevätviljaa ja juurikasvit; B. 2 kauraa, 4 heinää. Peltoalasta oli v. 1929 4 ha kesannolla, 1 juhannusrukiilla, 1 vehnällä, 4 rukiilla, 12,5 kauralla, josta 5 ha hernekauraa, 0,5 ohralla, 0,35 herneellä, 1,75 perunalla, 0,25 rehukaalilla, 0,25 nauriilla ja 25 ha heinällä. Kotieläimiä: 6 hevosta, 27 lehmää, 1 sonni, 1 sika ja 16 kanaa. Karja on Ay-rotua, josta suurin osa A-kantakirjaan oikeutettuja. Suurimmat tulot kertyvät maidosta, viljasta, lihasta, munista ja puutarhantuotteista, joita myydään Helsinkiin. Metsä on enimmäkseen havumetsää. Voimakoneena öljymoottori, joka käyttää puimakonetta, halkaisusirkkeliä ja silppukonetta.
Lähde
Suomen maatilat, I osa