| Arkivalia arkivförteckning |
Arkivförteckningen
Välj "Samling" för att komma till arkivförteckningen.
Nivå 1
| Mera information om |
| samlingen erhålles |
| genom att klicka på |
Under rubriken Bild är eventuellt en bild införd som belyser arkivsamlingen.
Under rubriken Titel är numret på samlingen.
Under rubriken Beskrivning är en sammanfattning av innehållet i arkivsamlingen.
Under rubriken Tid är information om vilken tidsrymd arkivsamlingen omfattar.
Nivå 2
Klicka på ett nummer under rubriken Titel för se efter om det finns några objekt införda som tillhör samlingen.
Språk, finska eller svenska
Arkivsamlingen är skriven på svenska, finska eller på båda språken enligt donatorns eller deponentens språk.
Sökanvisningar
I fältet Sök! inskrivs ett eller flera sökord. Man kan söka med namn och ord. Också nyckelord och ämnesord kan änvändas i söket. Nyckelord kan vara namn som Hindersby och Lundell, ämnesord är substantiv som t. ex. skola och torp.
Genom att använda understreck går det att söka en specifik ordföljd så som Det_oförgätliga_Kyrkslätt (boktitel) och Hjördis_Nyman (författare). Det gör ingen skillnad om man använder små eller stora bokstäver i söket.
Iivari Rämä
Kirkkonummen kirkkoherra vuodesta 1965.Kuvassa oik. kirkkoherra Iivari Rämä ja vas. kirkkoherra Eric Henricson.
Lähde: Kirja - Kirkko nummella Eilen - Tänään, Iivari Rämä (sivut 33, 34, 59 ja 77)
Suomalainen seurakunta Kirkkonummelle.
Palveltuani vuodet 1955—1958 siirtolaisten matkapappina läntisessä naapurimaassamme siirryin Suomeen. 1960-luvulle oli ominaista vilkas sisäinen muuttoliike maaseudulta kohti kaupunkeja ja liikekeskuksia. Aivan erikoisen vilkasta se oli Kirkkonummelle, jonne sijoittui jo teollisuutta ja joka sijaitsee pääkaupungin tuntumassa. Kirkkonummelta käsin oli mahdollista käydä vaikkapa Helsingissä työssä!
Oma merkityksensä tänne muuttoa suunnittelevilla oli tunto siitä, että täällä on tulevaisuus, täällä on vielä tilaa. Vanhastaan Kirkkonummi oli ollut lähes yksinomaan ruotsinkielinen kunta. Esimerkiksi satakunta vuotta sitten (1880) Kirkkonummen asukasluku oli runsaat 5000 henkeä, joista kirkonkirjoihin oli merkitty 293 suomenkielistä. Vielä vuosisadan vaihteessa (1900) väkiluku oli noin 7000 henkeä, joista suomenkielisiä 661. Näin jatkui kehitys tavanomaisia latujaan aina sotavuosiin saakka, kunnes sitten sotien jälkeen Porkkalan Suomelle palauttaminen merkitsi suurta muutosta; suomenkielistä väestöä alkoi muuttaa tänne työn perään tai niin kuin kuulin sanottavan »lähdettiin nälkää pakoon». Vuoden 1944 lopulla suomenkielisiä oli Kirkkonummella kirkkoherran arvion mukaan n. 1000 henkeä, asukasluvun ollessa kokonaisuudessaan 7532.
1960-luvun alkuvuosina suomenkielisen väestön muuttoliike Kirkkonummella jatkui jatkumistaan. Seurakunnan hallintoelimissä seurattiin tarkasti tilannetta, mistä sitten oli seurauksena Kirkkonummen suomalaisen seurakunnan perustaminen 1.1.1963. Valtioneuvoston määräys Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulille alkaa näin:
» Kirkkohallitus on kirkkolain 15 $:n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 4 päivältä kesäkuuta 1954, tehnyt 10 päivänä toukokuuta 1962 päätöksen Kirkkonummen seurakunnan (Kyrkslätts församling) jakamisesta kielellisellä perusteella suomenkieliseen ja ruotsinkieliseen seurakuntaan .. .»
Tämä päätös oli historiallinen, Kirkkonummihan oli ollut vuosisadasta toiseen, hyvinkin yli 700 vuotta lähes yksinomaan ruotsinkielisen väestön asuinseutua. Oli vain ihailtava paikallisen väestön joustavuutta tässä uudessa tilanteessa!
Tätä kirjoittaessani vuoden 1987 lopulla on suomalaisen seurakunnan jäsenmäärä runsaasti yli 15000 ja vastaavasti ruotsalaisen seurakunnan 5500. Suomalainen seurakunta tuli kuulumaan ensin Malmin rovastikuntaan ja vuodesta 1964 lähtien Espoon rovastikuntaan.