| A r k i v a l i a - Bibliotek |
Arkivalias och Kyrkslätts hembygdsförenings bibliotekskatakog.
Böckerna är i var sitt bibliotek i Arkivalia.
Böckerna får man studera, fotografera och läsa i Arkivalias mötersrum men böckerna lånas inte ut.
Arkivalias bibliotek:
På den här sidan kan alla böcker i Arkivalias bibliotek sökas och sorteras enligt Titel/alfabetisk ordning eller enligt Tid/då boken är utgiven.
Arkivalias bibliotek anges med: "ägare: Arkivalia"
( Kyrkslätts hembygdsförenings referensbibliotek anges med: "ägare: Kyrkslätts hembygdsförening, referensbiblioteket" för de böcker som redan är registrerade.)
Kyrkslätts hembygdsförenings referensbibliotek:
Alla böcker i Kyrkslätts hembygdsförenings referensbibliotek finns beskrivna i den sökbara bibliotekskatalogen som öppnas i följande länk:
referensbibliotekets bibliotekskatalog.
A =
Arkistotieto -
Arkivkunskap
D =
Yleiset teokset ja historia -
Allmänna verk och historia
H2
Maakuntahistoria -
Landskapshistoria
H2 KU-MN =
Keski Uusimaa –
Mellersta Nyland
H2 LU-VN =
Länsi Uusimaa –
Västra Nyland
H2 PÖ =
Pohjanmaa -
Österbotten
H2 UN =
Uusimaa - Nyland
H3
Pitäjähistoria -
Sockenhistoria
H3 E =
Espoo –
Esbo
H3 H =
Helsingin maalaiskunta –
Helsinge
( Vantaa –
Vanda )
H3 Han =
Hanko -
Hangö
H3 Hel =
Helsinki –
Helsingfors
H3 K =
Kirkkonummi –
Kyrkslätt
H3 Kar =
Karjaa –
Karis
H3 P =
Pohja –
Pojo
H3 S =
Siuntio –
Sjundeå
K =
Keittokirjat -
Kokböcker
L =
Muistelmat ja biografiat -
Memoarer och biografer
M =
Arkkitehtuuri -
Arkitektur
O =
Oppikirjat -
Läroböcker
R =
Kaunokirjallisuus -
Skönlitteratur
S =
Laulukirjoja -
Sångböcker
T =
Taidekirjoja –
Konstböcker
U=
Övrigt -
Muuta
Kantvikin seudulla oli viisi maatilaa; Strömsby, Sepänkannas, Edis, Kantvik ja Båtvik. Merenrannan vanhojen eräalueiden asutus vakiintui muuttoaalloissa 1100- ja 1300-luvuilla, ja yhteydet Siuntion suurkartanoihin olivat tiiviit. Vaikka alue on manteretta, ennen Suomen itsenäistymistä seutua pidettiin Kirkkonummen läntisen saariston keskuksena. Laivat ajoivat säännöllisesti sen laitureihin silloin, kun junista ei ollut vielä tietoakaan. Tilat menestyivät, ja rantaan rakennettiin huviloita. Sotien jälkeen Porkkala vuokrattiin Neuvostoliitolle. Kantvikin seutu oli tarkalleen vuokra-alueen keskellä, joten sinne sijoitettiin raskas tykistö ja nopean toiminnan joukkoja. Lisäksi tuli monia siviilitoimintoja kuten satama varastoineen, koulu, sairaala, tienhoito ja sähköhuoltoa. Vuokra-ajan jälkeen Kantvikin seudun asukkaat palasivat uudenlaiseen - järkyttäväänkin - maailmaan, ja jälleenrakennus alkoi. Samaan aikaan Porkkalan alue kiinnosti Helsingissä tonttipulaa kärsinyttä suurteollisuutta, ja Kantvikin rannat ostettiin tähän käyttöön. Tehtaiden työntekijöille rakennettiin asuntoja, ja uudet asuinalueet syntyivät. Kantvikin tarina on monipolvinen ja rikas. Koko Suomen kehitys on aina heijastunut alueen elämään ja tapahtumiin. Maalaiselämä ja kaupunkilaiselämä ovat sekoittuneet keskenään, ja seudun ihmisillä on ollut kiinteät yhteydet myös ulkomaille.