| Arkivalia arkistoluettelo |
Arkistoluettelo
Valitse "Kokoelma" päästäksesi arkistoluetteloon.
Taso 1
| Lisää tietoa |
| kokoelmasta saat |
klikkaamalla  . |
Kuva otsikon alla on mahdollisesti kuva liittyen kokoelmaan.
Nimike otsikon alla on kokoelman numero.
Kuvaus otsikon alla on tietoa kokoelman sisällöstä.
Aika otsikon alla on tietoa kokoelman ajankohdasta.
Taso 2
Klikkaa numeroa Titel otsikon alla ja tarkista jos kokoemaan liitetty lisätietoja.
Kieli, suomi tai ruotsi
Arkistokokoelmat on kirjoitettu suomeksi tai ruotsiksi tai molemmilla kielillä, ensisijaisesti tallentajan ja lahjoittajan kielen mukaan.
Hakuohjeet
Hakukenttään Hae! voi syöttää yhden tai useamman avainsanan. Voit etsiä nimellä ja sanalla. Haussa voidaan käyttää myös avainsanoja ja aihesanoja. Avainsanat voivat olla nimiä, kuten Hindersby tai Lundell, avainsanat ovat substantiivejä, kuten esim. koulu tai torppa.
Alaviivoja käyttämällä on mahdollista etsiä tiettyä sanajärjestystä, kuten Kertomuksia_Lapinkylästä (kirjan nimi) tai Bengt_Welin (tekijä). Sillä ei ole merkitystä, käytätkö haussa pieniä vai isoja kirjaimia.
Långstrand
Kuva Porkkalan vuokra-alueelta. Bild från Porkalaområdet.Kunta Kirkkonummi
Kylä Långstrand
Tilan nimi Långstrand
Tilannevuosi 1931
Omistaja Klara Sundéll
Lisätietoja
LÅNGSTRAND, 4,5 km Kirkkonummen asemalta ja 43 km Helsingistä. Omistajana leskirouva Klara Sundell. Sen ensimmäinen omistaja Olof Olofsson piti tilaa 1540-46. Sen jälkeen se on ollut useilla omistajilla ja suvuilla ja välillä autionakin. Mm. se on kuulunut. Ohman, Ilagerus, Veneman, Hermainen, Thauvonius, Hansson, Bäckman, Castlin ja Engberg suvuille. V. 1884 se siirtyi nykyiselle omistajalle ja hänen miehelleen ja v. 1901 nykyiselle omistajalle yksinään. Pinta-ala 190 ha, josta puutarhaa 0,15, peltoa 88, luonnonniittyä 42 ja metsämaata 59,85 ha. Peltomaa epätasaista multa- ja savimaata. Sen keskellä rakennukset suuressa luonnonpuistossa, ns. Saltfjärdenin rannalla. Saltfjärden on syvälle sisämaahan pistäytyvä, muutaman metrin levyinen meren salmi, joka lopussa laajenee n. 100 — 150 m2:n suuruiseksi lahdeksi. Rakennukset kaikki puusta. Navetta on ns. kellarinavetta. Tilalla harjoitetaan vapaata viljelystä ja jakautui peltoala v. 1929 seuraavasti: 3 ha kesantoa, 0,5 syysvehnää, 0,4 kevätvehnää, 3 ruista, 14 kauraa, 1 ohraa, 0,4 vihantarehua, 1 perunaa ja 64,7 ha heinää. Kotieläimiä: 8 hevosta, 30 lehmää, 2 sikaa, 35 lammasta ja 70 kanaa. Suurimman tulolähteen muodostavat maito, liha, munat ja pellavat, jotka myydään Helsinkiin. Metsä on paperipuita tuottavaa havumetsää.
Lähde
Suomen maatilat, I osa
arkivbildare: Kyrkslätts hembygdsförening rf
fotograf: Myrberg, Carl-Gustav & Kneck, Lars