| Arkivalia arkistoluettelo |
Valitse "Kokoelma" päästäksesi arkistoluetteloon.
Taso 1
| Lisää tietoa |
| kokoelmasta saat |
klikkaamalla . |
Kuva otsikon alla on mahdollisesti kuva liittyen kokoelmaan.
Nimike otsikon alla on kokoelman numero.
Kuvaus otsikon alla on tietoa kokoelman sisällöstä.
Aika otsikon alla on tietoa kokoelman ajankohdasta.
Taso 2
Klikkaa numeroa Titel otsikon alla ja tarkista jos kokoemaan liitetty lisätietoja.
Kieli, suomi tai ruotsi
Arkistokokoelmat on kirjoitettu suomeksi tai ruotsiksi tai molemmilla kielillä, ensisijaisesti tallentajan ja lahjoittajan kielen mukaan.
Hakuohjeet
Hakukenttään Hae! voi syöttää yhden tai useamman avainsanan. Voit etsiä nimellä ja sanalla. Haussa voidaan käyttää myös avainsanoja ja aihesanoja. Avainsanat voivat olla nimiä, kuten Hindersby tai Lundell, avainsanat ovat substantiivejä, kuten esim. koulu tai torppa.
Alaviivoja käyttämällä on mahdollista etsiä tiettyä sanajärjestystä, kuten Kertomuksia_Lapinkylästä (kirjan nimi) tai Bengt_Welin (tekijä). Sillä ei ole merkitystä, käytätkö haussa pieniä vai isoja kirjaimia.
Kunta Kirkkonummi
Kylä Häggesböle
Tilan nimi Vestergård ja Pilkis
Tilannevuosi 1931
Omistaja Alfred Lindström , Sylvia o.s. Åberg
Lisätietoja
VESTERGÅRD ja sen yhteyteen v. 1916 ostettu PILKIS, 13 km Kirkkonummen asemalta ja 54 km Helsingistä. Omistajat Alfred Lindström v:sta 1906 ja puolisonsa Sylvia, o.s. Åberg, v:sta 1907. Aikaisin tunnettu omistaja Jöns Jakobsson omisti tilan vv. 1540—54. Sen jälkeen on sillä ollut useita eri omistajia, kunnes se v. 1697 joutui Josef Anderssonille, jonka suvulla se oli aina v:een 1906. Hanen jälkeläisensä ottivat 1800-luvun alkupuolella nimen Vesterberg. — Pinta-ala 103 ha, josta puutarhaa 0,25, peltoa 27, luonnonniittyä 1, metsämaata 73,75 ja joutomaata 1 ha. Peltomaa epätasaista savi- ja multamaata ja on kokonaan salaojitettuna. Rakennukset kaikki nykyisen isännän rakentamat, viljelysten keskellä, Täggesbölen salmen rannalla. Päärakennus 2-kerroksinen, rakennettu v. 1924. Navetta ja talli ovat kalkkitiilistä. Tuulimoottori nostaa veden säiliöön, josta se painuu eläinsuojiin. Rakennukset ja salaojitus ovat nykyisen omistajan toimeenpanemia ja hän on muutenkin kunnostanut peltoja, niin että ne hänen aikanaan ovat ruvenneet antamaan puolta parempia satoja. Viljelysjärjestys: puolikesanto ja kaura, syysvilja ja heinä, 3 heinää, laidun, 2 kevätviljaa ja juurikasvit. Peltoalasta oli v. 1929 1,5 ha puolikesannolla, 0,3 syysvehnällä, 0,2 kevätvehnällä, 1,5 rukiilla, 10,5 kauralla, 0,25 ohralla, 0,35 herneellä, 3 perunalla, 0,25 juurikasveilla ja 9,15 ha heinällä. Heinäsato ha:lta on ollut keskimäärin 5 á 6 000 kg ja perunasato n. 20 000 kg. Kotieläimiä: 4 hevosta, 21 lehmää, 1 sonni, 4 sikaa ja 100 kanaa. Karja on Ay-sekarotua ja kanat valkeata ja ruskeata leghornia. Suurimmat tulot saadaan maidosta, lihasta, munista ja perunoista, joita myydään Helsinkiin. Metsä on suunnitelman mukaan hoidettua tukki- ja paperipuita tuottavaa havumetsää. Voiman lähteenä raakaöljymoottori.
Lähde
Suomen maatilat, I osa