| Arkivalia arkistoluettelo |
Valitse "Kokoelma" päästäksesi arkistoluetteloon.
Taso
Kuva otsikon alla on mahdollisesti kuva liittyen kokoelmaan.
Nimike otsikon alla on kokoelman numero.
Kuvaus otsikon alla on tietoa kokoelman sisällöstä.
Aika otsikon alla on tietoa kokoelman ajankohdasta.
Taso 2
Klikkaa numeroa Nimike otsikon alla ja tarkista jos kokoemaan liitetty lisätietoja.
Kieli, suomi tai ruotsi
Arkistokokoelmat on kirjoitettu suomeksi tai ruotsiksi tai molemmilla kielillä, ensisijaisesti tallentajan ja lahjoittajan kielen mukaan.
Hakuohjeet
Hakukenttään Hae! voi syöttää yhden tai useamman avainsanan. Voit etsiä nimellä ja sanalla. Haussa voidaan käyttää myös avainsanoja ja aihesanoja. Avainsanat voivat olla nimiä, kuten Hindersby tai Lundell, avainsanat ovat substantiivejä, kuten esim. koulu tai torppa.
Alaviivoja käyttämällä on mahdollista etsiä tiettyä sanajärjestystä, kuten Kertomuksia_Lapinkylästä (kirjan nimi) tai Bengt_Welin (tekijä). Sillä ei ole merkitystä, käytätkö haussa pieniä vai isoja kirjaimia.
Mäkiluodon linnake kuului Pietari Suuren merilinnoitukseksi kutsuttuun rannikkopuolustusjärjestelmään, jota Venäjän ennen ensimmäistä maailmansotaa ryhtyi rakentamaan Pietarin suojaksi. Osittain tuhottu linnake joutui vuonna 1918 Suomen haltuun, ja 1930-luvun alussa linnaketta ryhdyttiin kehittämään maamme rannikkopuolustuksen tarpeisiin. Vaikka rannikkotykistö sen jälkeen on käynyt läpi monta mielenkiintoista kehitysvaihetta ja liitetty merivoimiin vuonna 1998, linnakkeella on edelleen tärkeä asema puolustusjärjestelmässämme.
Kirjoittaja, yleisesikuntakomentaja ja sotatoeteiden tohtori Ove Enqvist (s. 1953), palveli itse Mäkiluodon linnakkeen päällikkönä 1970-luvulla. Hän on sen jälkeen palvellut muun muassa rannikkopatteriston komentajana Upinniemessä sekä Rannikkotykistökoululla ja Pääesikunnassa eri tehtävissä. Hän on toiminut Rannikon puolustaja -lehden päätoimittajana ja on laatinut useita Suomen rannikkopuolustukseen liittyviä artikkeleita ja tutkimuksia kotimaisiin ja ulkomaisiin julkaisuihin.