| A r k i v a l i a |
Tietokanta sisältää materiaalia jonka Arkivalia julkaisee netissä ja josta saattaa olla yleinen kiinnostus.
Arkivalia lisää aiheita kun niitä sopivasti löytyy.
Kieli, suomi tai ruotsi
Arkistokokoelmat on kirjoitettu suomeksi tai ruotsiksi tai molemmilla kielillä, ensisijaisesti tallentajan ja lahjoittajan kielen mukaan.
Hakuohjeet
Hakukenttään Hae! voi syöttää yhden tai useamman avainsanan. Voit etsiä nimellä ja sanalla. Haussa voidaan käyttää myös avainsanoja ja aihesanoja. Avainsanat voivat olla nimiä, kuten Hindersby tai Lundell, avainsanat ovat substantiivejä, kuten esim. koulu tai torppa.
Alaviivoja käyttämällä on mahdollista etsiä tiettyä sanajärjestystä, kuten Kertomuksia_Lapinkylästä (kirjan nimi) tai Bengt_Welin (tekijä). Sillä ei ole merkitystä, käytätkö haussa pieniä vai isoja kirjaimia.
Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth on nähnyt omin silmin koko kuohuvan 1900-luvun, aina Suomen itsenäistymisestä vuosituhannen vaihteeseen asti. Hän on kokenut Venäjän vallankumouksen, kieltolain, lapuanliikkeen ja sotien ajat. Hän on nähnyt kasakkaratsukoiden laukkaavan kotitilansa pellolla ja kuullut kuularuiskujen papatuksen kaduilla vapaussodan aikana.
Hän on nähnyt kahtia jakautuneen kansan vuosia myöhemmin yhtenäisenä puolustavan maata Neuvostoliiton hyökätessä ja saman hyökkääjän myöhemmin hajoavan.
“Kuinka paljon on sellaista tekaistua historiankertomusta? Mene ja tiedä. Mutta minä olen ainakin yrittänyt vielä vanhoilla päivilläni kertoa, mitä Suomessa on elonpäivieni aikana tapahtunut”, kenraali sanoo.
Kirjassa kerrotaan muun muassa Ruotsin perintöprinssi Gustaf Adolfin ja Ehrnroothin ystävyydestä, Akseli Gallen-Kallelan ainoan pojan traagisesta kuolemasta talvisodan toisena päivänä ja Urho Kekkosen viimeisestä vierailusta jalkaväenkenraali Ehrnroothin kotona.
Kirjassa on liki 40 harvinaista valokuvaa Ehrnroothin perheen yksityisarkistoista.