| A r k i v a l i a |
Tietokanta sisältää materiaalia jonka Arkivalia julkaisee netissä ja josta saattaa olla yleinen kiinnostus.
Arkivalia lisää aiheita kun niitä sopivasti löytyy.
Kieli, suomi tai ruotsi
Arkistokokoelmat on kirjoitettu suomeksi tai ruotsiksi tai molemmilla kielillä, ensisijaisesti tallentajan ja lahjoittajan kielen mukaan.
Hakuohjeet
Hakukenttään Hae! voi syöttää yhden tai useamman avainsanan. Voit etsiä nimellä ja sanalla. Haussa voidaan käyttää myös avainsanoja ja aihesanoja. Avainsanat voivat olla nimiä, kuten Hindersby tai Lundell, avainsanat ovat substantiivejä, kuten esim. koulu tai torppa.
Alaviivoja käyttämällä on mahdollista etsiä tiettyä sanajärjestystä, kuten Kertomuksia_Lapinkylästä (kirjan nimi) tai Bengt_Welin (tekijä). Sillä ei ole merkitystä, käytätkö haussa pieniä vai isoja kirjaimia.
Kantvikin seudulla oli viisi maatilaa; Strömsby, Sepänkannas, Edis, Kantvik ja Båtvik. Merenrannan vanhojen eräalueiden asutus vakiintui muuttoaalloissa 1100- ja 1300-luvuilla, ja yhteydet Siuntion suurkartanoihin olivat tiiviit. Vaikka alue on manteretta, ennen Suomen itsenäistymistä seutua pidettiin Kirkkonummen läntisen saariston keskuksena. Laivat ajoivat säännöllisesti sen laitureihin silloin, kun junista ei ollut vielä tietoakaan. Tilat menestyivät, ja rantaan rakennettiin huviloita. Sotien jälkeen Porkkala vuokrattiin Neuvostoliitolle. Kantvikin seutu oli tarkalleen vuokra-alueen keskellä, joten sinne sijoitettiin raskas tykistö ja nopean toiminnan joukkoja. Lisäksi tuli monia siviilitoimintoja kuten satama varastoineen, koulu, sairaala, tienhoito ja sähköhuoltoa. Vuokra-ajan jälkeen Kantvikin seudun asukkaat palasivat uudenlaiseen - järkyttäväänkin - maailmaan, ja jälleenrakennus alkoi. Samaan aikaan Porkkalan alue kiinnosti Helsingissä tonttipulaa kärsinyttä suurteollisuutta, ja Kantvikin rannat ostettiin tähän käyttöön. Tehtaiden työntekijöille rakennettiin asuntoja, ja uudet asuinalueet syntyivät. Kantvikin tarina on monipolvinen ja rikas. Koko Suomen kehitys on aina heijastunut alueen elämään ja tapahtumiin. Maalaiselämä ja kaupunkilaiselämä ovat sekoittuneet keskenään, ja seudun ihmisillä on ollut kiinteät yhteydet myös ulkomaille.